Moganin pukki

Gran Canarian tiet on entuudestaan suht hyvin muistissa, täällä on tullut oltua urheilun merkeissä kolme kertaa aiemminkin. Näillä kerroill...

Gran Canarian tiet on entuudestaan suht hyvin muistissa, täällä on tullut oltua urheilun merkeissä kolme kertaa aiemminkin. Näillä kerroilla osallistuin Aquaplussan treenileirille ja mukana oli silloin sen verta kovia nimiä, että tämän kertainen on ollut ihan turistimeininkiä noihin aikoihin verrattuna. Saaren pyöräreitit on siis tulleet mukavan tutuiksi ja niistä on helppo valita päivän fiiliksen ja ohjelman mukainen kierros. Kaksi kertaa ollaan nyt ajettu Moganin serpentiininousu, joka on mun mielestä yksi parhaimmista pyöränousuista, jonka tiedän. Sopivan loiva, jotta koko ajan pystyy pyörittämään ja sopivan pitkä, jotta viimeisten mutkien kohdalla voi ensin innostua kuvitellessaan huipun jo häämöttävän ainoastaan pettyäkseen karvaasti, kun kaarteen takaa paljastuukin lisää kavuttavaa. Tänään toisella Mogan-kerralla nousu taittui 15min ensimmäistä kertaa nopeammin, taisi Sparista löytyneet Paksut-Pepet antaa aikamoisen energiabuustin.

Kukas se siellä Moganin rinteessä vilkuttelee

Nopeasti on viikko mennyt, treenien osalta enin aika tuli vietettyä pyörän päällä, mutta mahtui mukaan muutama tiukempi juoksu sejä meri- ja allasuintia. Mutta onneksi aikaa on jäänyt myös olla "se tavallinen turisti", joka ehtii seurailla satamassa leikkiviä kissoja, ihmetellä kerta kerran jälkeen kaupan halpaa sangriaa, juoda lasin skumppaa uuden vuoden kunniaksi ja hihitellä kun Reetu laulaa satamabaarissa Linda-Linda.

Pidä lenkkikaveri tyytyväisenä antamalla sille välillä suklaata ja cokista


Huomenna on jäljellä enää aamulenkki porrasjuoksun muodossa ja sitten Gran Canaria hiljenee hetkeksi. Helmikuussa nähdään taas.

You Might Also Like

0 kommenttia