Ainahan se on mielessä

Kun näkee järvellä kelluvan venepoijun, katiskamerkin tai sorsan, niin mielessä käy heti, kuinka tuon kiertämällä saisi hyvän uintireitin. ...

Kun näkee järvellä kelluvan venepoijun, katiskamerkin tai sorsan, niin mielessä käy heti, kuinka tuon kiertämällä saisi hyvän uintireitin.

Kun näkee jonkun ajavan tosissaan pyörällä, täytyy heti tarkistaa, onko kyseessä mahdollisesti joku tuttu. Mielenkiinto hiipuu hieman, jos menijällä on allaan maantiepyörä, koska silloin se todennäköisesti on "vaan" joku pyöräilijä, eikä triathlonisti (tosin joskus nistit voivat ovelasti olla naamioituneita maantiepyöräilijöiksi).

Vähän sama juttu juoksijoiden kanssa. Vähintään pitää tsekata, onko sillä "meidän" kansallispuku eli tri-asu päällä.

Maanteillä autolla ajellessa päässä alkaa heti raksuttaa, kuinka tällä pätkällä saisi hyvän tasaisen temporeitin. Ja toisaalta kovissa ylämäissä täytyy arvuutella, paljonko watteja täytyisi pyörittää ylös pääsemiseksi.

Kun kyläilee kaverin uudella tontilla, rannasta talolle johtava jyrkkä ylämäki saa heti miettimään mäkivetoja juoksuun.

Kesäyö mökillä.

Kylppärissä roikkuvat märkäpuvut ja olkkarissa lepäävä pyörä tuntuvat ihan normaaleilta sisustuselementeiltä, eikä niitä tule korjattua pois, kun kaverit tulevat kylään.

Edelliseen liittyen; kun naapuri koristelee terassiaan kesäkukka-asetelmilla, meidän terassia koristaa rivi vanhoja lenkkareita.

Niinä kesäviikonloppuina, jolloin ei itse kisaa tai jolloin ei ole kavereiden kisoja seurattavana tulospalveluista, olo tuntuu omituisen tyhjältä.


Kyllähän nuo erilaiset Finisher-paidat on tyylikkäitä ja käytännöillisiä. Tarviiks mun nyt oikeesti etsiä jotain muuta päällepantavaa?

Triathlon - ainahan se on mielessä.




You Might Also Like

0 kommenttia