Kesäinen viikko

Tällä helteisellä viikolla on ahnehtien tullut tehtyä kesäisiä juttua yrittäen kuroa umpeen alkukesästä syntynyttä vajetta. Mukaan on mahtu...

Tällä helteisellä viikolla on ahnehtien tullut tehtyä kesäisiä juttua yrittäen kuroa umpeen alkukesästä syntynyttä vajetta. Mukaan on mahtunut mukavaa urheilua ja myös mukavaa ei urheilullista lomatekemistä. Keski-ikäistyminen on saanut tukevan otteen ja olen huolestuttavan usein löytänyt itseni joko vattupuskasta tai puutarhahommista. Lämpimät kesäillat ovat innostaneet filosofoimaan valkoviinilasi kädessä ja sivistyneen keski-ikäisesti kävimme lasillisen verran tutustumassa myös Tampereen viinikylän tarjontaa. Ihan noin siis maistelumielessä. Että ei täällä sentään koko aikaa eletä vaan hyveellisesti proteiinijuomat poskilla.

Parhautta.

Urheilurintamalla viikko alkoi Vihnusjärven yliuinnilla, matkaa reippaat 4,5 kilometriä. Tempaus, joista en uskonut selviäväni kovin vähillä henkisillä vaurioilla. Koska pitkissä uinneissa jossain vaiheessa alkaa yleensä aina väistämättä ahistaa. Tällä kertaa kuitenkin matka taittui aamutyynellä järvellä yllättävän kivuttomasti. Mulla oli helppo homma, kun seurasin vain edessä potkivia tuttuja jalkapohjia. Ehdin jopa muutamaksi toviksi uppoutua kokonaan omiin ajatuksiini ja unohtaa ajan kulun. Asia, jota harvemmin uidessa pääsee tapahtumaan. Illalla viimeistelin uintipäivän vielä tonnin ”mökkiuinnilla” ja lähemmäs kuuden kilometrin uintiöveri oli valmis.

Oma uima-allas.
Tiistain lyhyen tri-treenin uintiosuuden innostuin tekemään ilman märkäpukua ja voi miten hienoa oli nopealla vaihdolla siirtyä suoraan pyörän päälle ilman säätöä haisevan märkäpuvun kanssa. Vaikka märkkäri on kaveri tämmöiselle huonolle uimarille, niin kyllä oli hienoa suorittaa lajia sen alkuperäisessä muodossa. Helteisessä kelissä pyörälihakset oli heti lämpimät ja juoksu taittui hikisessä euforiassa paarma-paraatin saattelemana.

Tänään duathlon-treenissä törmäsin jokakesäiseen ilmiöön, eli punk-henkisen väen migraatioon vakioreitilleni keskelle Säijän maaseutua. Tienvarret ja pellot täyttyvät musiikista sekä erilaisista virvokkeista nauttivista takkutukista. Varsin hyväntahtoista porukkaa ovat kuitenkin ja antavat auliisti pyöräilijälle tietä, toisin kuin takakireät kesäautoilijat. Hetkesi hellitin wattimittarin tuijottamisen ja bongailin näitä aamuauringon herättämiä väsyneitä juhlijoita. Kahvipannut lämpisivät trangioilla ja matkailuauton kyljessä tyttö pussasi irokeesipäistä punkkaripoikaa.

Bää.
Treenin päättäneessä pyöräverrassa meinasin vielä jalkakäytävällä törmätä SUP-lautaan. Kesä. <3

You Might Also Like

0 kommenttia