Elämäni Ironmanit - luukku 2

Ironman Kalmar, Ruotsi Jatkan tätä omaa epäjärjestelmällistä joulukalenteriani ja kertailen elämäni täydenmatkan kisoja. Tänään matkus...

Ironman Kalmar, Ruotsi

Jatkan tätä omaa epäjärjestelmällistä joulukalenteriani ja kertailen elämäni täydenmatkan kisoja. Tänään matkustetaan ihan vaan tuohon lähinaapuriin.

Kalmarissa olen kisannut kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralle se oli vasta liitetty Ironman-sarjaan ja jäljellä oli vielä perinteikkään ”kyläkisan” aitoa tunnelmaa. Toisella kerralla tapahtuma alkoi kärsiä suuresta osallistuja määrästä ja sitä myöden ruuhkista sekä odottelusta ja menetti hitusen persoonallisesti tunnelmastaan. Valitettavasti Ironman-brändi taitaa onnistuneesti tappaa tapahtumien omaleimaisuuden.

Slott.

Matkustaminen: Kaikkihan kai tietää, missä Ruotsi on. Sinne pääsee laivalla, laivalta voipi ostaa ostaa taxfreestä karkkia sekä lonkeroa. Ja autonhan saa laivaan mukaan ja pyörän sekä muut olennaiset kisaromppeet kulkevat tietenkin kätevästi siinä samassa. Tukholmasta on tosin edessä lähes 5 tunnin ajomatka etelään. Kalmarin pikkuiselle kentälle voi kyllä lentääkin, mutta koneet on niin pieniä, että ne on aikalailla huuli pyöreenä pyörälaukkujen kanssa. Majoitusmahdollisuudet on vähän kapeahkot, varsinkin lähellä kisasäpinöitä. Öölannin saaren puolelta löytyy sitten jo enemmän vaihtoehtoja, mutta sieltä on plusmiinus puolen tunnin matka pelimestoille.
Kaikki on keskimäärin todella kotoisaa sekä helppoa ja tunnin aikaerorasituksestakin toipuu nopeasti.

Stad.

Sää: Suurin jännitystä aiheuttava elementti on tuulen voimakkuus. Pyöräreitti on tasainen kun pannukakku, joten ainoastaan vihaiseksi äityvä tuuli saattaa nostaa vaikeusastetta. Joskus ilmeisesti pöhöttää niin kovaa, että levykiekot vallan kielletään, koska muutoin saattaisi Öölannin sillalla käydä köpelösti. Lämpötilat on sitä tuttua pohjoismaalaista kesää, eli joko sataa tai paistaa, ei voi tietää.

Reitti: Uinti on perusettiä pohjoisissa merioloissa. Käsittääkseni tuuli saattaa tässäkin aiheuttaa yllätyksiä, mutta märkäpukukiellosta ei ole kai pelkoa. Pyöräreitistä olikin kuvausta jo aiempana, se tapahtuu yhtenä pidempänä kierroksena Öölannissa ja lyhyempänä kiekkana mantereella. Reitillä ei juuri ehdi tylsistyä, kun maisemat vaihtuu tiuhaan. Juoksureitti oli muistaakseni nelisen kiekkaa ja se kiertää useamman kerran kaupungin keskustan läpi. Keskustassa on mahtavasti kannustusta ja ihmiskujien läpi juostessa tulee melkein kylmät väreet.
Strand.

Kisalogistiikka: Kaikki tapahtuma on suht kompaktiksi keskittynyt pienelle alueelle. Uinnin startti ja vaihtoalue ovat lähekkäin. Jos ja kun joutuu liikkumaan autolla, parkkipaikan löytäminen voi kisapäivän lähestyessä olla työlästä.

Oho: Kalmarissa soitettiin kisa alussa Kentan ”Just I dag är jag stark”. Vielä nykyäänkin kuuntelen silloin tällöin kyseistä biisiä, kun haluan vähän herkistellä ja fiilistellä.

Jag.
Tuomio: 4 tähteä. Helppo kisa, sopivan lähellä, muttei tarjoa sen suurempia elämyksiä.

You Might Also Like

0 kommenttia